Elämänpuu 2015

Vuoden 2015 matkani ei päässyt alkua pidemmälle, sillä työkiireet ottivat minut valtaansa ja näin ollen omat tutkimukseni jäivät hyvinkin kesken eräisiksi näiltä osin. Yhteenvetona vuodesta 2015 olkoon tämä 9.1.2015 kirjoitettu teksti. 

Kelopuu

9.1.2015 olin Kelassa selvittämässä äitini eläkeasioita. Istuessani odotustilassa vanha hyvin vaikeasti liikkuva nainen nuhruisissa vaatteissaan saapui tilaan muovikassiensa kanssa. Mieleni alkoi heti halveksumaan ja arvioimaan tilannetta, se oli täydellisen vakuuttunut siitä, nainen on häiriötä aiheuttava dementikko tai jotakin muuta vastavaa. Lisäksi mieleni oli närkästynyt siitä, että hän tulisi saamaan palvelua ennen minua, erityisesti kun näytti siltä, että hän kommunikoi virkalijan kanssa jotakin semmoista, jota en ymmärtänyt.

Negatiivisuuteni oli nostanut itsensä vahvasti esiin, mutta jollakin oudolla tavalla tiedostin sen aikeet ja eipä aikaakaan kun tilanne alkoi kehittymään ihmeellisellä tavalla uusille urilleen.

Nainen käveli rauhallisesti istumaan penkille ja hetken kuluttua virkailija tuli kopistaan ulos ja tervehti naista, joka ojensi hänelle Metro- lehden ja osoitti sormellaan etusivulla olevaa juttua. Tilanne oli ohi muutamassa hetkessä, nainen lähti kävelemään ulos ja virkailija palasi koppinsa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sillä hetkellä, kun olin saanut mieleni negatiivisuuden näkyviin, ymmärrykseeni alkoi virtaamaan armon, anteeksiannon sekä myötätunnon tunteita. Naisen olomuoto ja olemus muuttui hämmästyttävällä tavalla ja näin rumuudessa ja vaivalloisessa liikkumisessa suuren määrän kauneutta ja rakkautta. 

Istuin hölmönä koko loppu odotusajan ja kun pääsin virkailijan luokse, sain kaikki asiat kuntoon yhdellä istumalla ilman minkäänlaisia vaikeuksia. 

Kun kävelin kotiin, tuntui siltä kuin olisin leijunut ilmassa. En ollut varma olinko todellakin nähnyt vanhan naisen vai enkelin, samapa tuo, mutta olipahan hieno kokemus. Näitä saa kyllä tulla lisää, vaikka kuinka paljon.

© Jukka Korhonen 2018